Kategoria: Remontti

Tapetointi on yksi tehokkaimmista tavoista muuttaa huoneen tunnelmaa. Uusi tapetti voi tuoda tilaan väriä, kuviota ja persoonallisuutta – ja huolellisesti tehtynä tapetointi onnistuu myös itse. Tässä oppaassa kerromme, mitä tapetti on, mistä se on peräisin, miten tapetointi tehdään oikein ja mitä kannattaa huomioida ennen kuin aloitat.

Mitä tapetti on?

Suomenkielisen Wikipedian mukaan tapetti on ohutta materiaalia, useimmiten paperia, vinyyliä tai lasikuitua, joka liimataan liisterillä seiniin koristeeksi. Useimpiin tapetteihin on painettu koristeellisia kuvioita, mutta on myös yksivärisiä tapetteja sekä maalattavaksi tarkoitettuja tapetteja.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan tapettia myydään yleensä rullina. Tarjolla on muun muassa tasoitepaperia (lining paper), joka peittää epätasaisia pintoja ja pieniä seinävaurioita, strukturoituja tapetteja, säännöllisesti toistuvalla kuviolla painettuja tapetteja sekä suuria, yhtenäisiä kuva-aiheita, jotka jatkuvat useamman vuodan yli.

Tapetin historia lyhyesti

Ensimmäiset tiedot tapeteista ovat noin vuodelta 200 eaa., jolloin paperinvalmistuksen keksineet kiinalaiset kiinnittivät riisipaperia seinilleen. Modernin, telalla painetun jatkuvakuvioisen tapetin kehitti ranskalainen Jean Papillon vuonna 1675.

Historiallisia valmistustapoja ovat käsinmaalaus, puupiirrospainanta (kaikkein yleisin), sabluunointi ja erilaiset konepainannat. Vuonna 1785 Christophe-Philippe Oberkampf keksi ensimmäisen koneen värisävyjen painamiseen tapettiarkeille, ja vuonna 1799 Louis-Nicolas Robert patentoi koneen jatkuvan paperin valmistamiseen. 1800-luvun Englannissa tunnettuja tapettisuunnittelijoita olivat muun muassa William Morris ja Owen Jones.

Suomessa tapettia on valmistettu jo 1700-luvulta lähtien: esimerkiksi Johan Backmanin tapettipaja toimi Kokkolassa ja Petter Solitanderin tapetti- ja tekstiilipaino Porvoossa 1740-luvulla. Vuonna 2018 toiminnassa olivat vielä Sandudd Oy ja Pihlgren & Ritola, molemmat Akaan Toijalassa.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan tapetin painotekniikoita ovat muun muassa pintapaino, syväpaino, silkkipaino, rotaatiopaino ja digitaalinen painatus. Pienintä tapetin suorakulmiota, josta koko kuvio voidaan koota, kutsutaan kuvion toistoksi. Suomessa viimeinen tapetin pohjapaperin valmistaja oli Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board Kyro Hämeenkyrön Kyröskoskella, joka pysäytti tapettipaperia tuottaneen koneensa vuonna 2017. Aiemmin tapettipaperia valmistettiin muun muassa Valkeakosken, Mäntän ja Tervakosken paperitehtailla.

Tapettityypit

• Esiliisteröity vinyylipäällysteinen paperi: kotikäytössä yleisin ja yleensä edullisin vaihtoehto.
• Kangastaustainen vinyyli: melko yleinen ja kestävä.
• Paperitaustainen vinyyli: yleensä kalliimpi ja selvästi vaikeampi asentaa.
• Folio- ja tekstiilitapetit: esimerkiksi silkki ja pellava – näyttäviä mutta vaativia käsitellä.
• Lasikuitutapetti: usein maalattava ja kulutusta kestävä.

Ennen tapetointia: valmistelut

Kuten maalaus, myös tapetointi vaatii kunnollisen pohjatyön. Englanninkielisen Wikipedian mukaan valmisteluun kuuluu kipsilevyn tai rappauksen vaurioiden korjaaminen sekä irtonaisen aineksen ja vanhojen liimojen poistaminen. Ohuiden tapettien ja huonokuntoisten seinien kohdalla seinä voidaan ensin tasoittaa vaakasuoraan asennetulla tasoitepaperilla.

Mittaa huone tarkasti – pituus, leveys ja korkeus – ja laske ikkuna- ja oviaukkojen määrä, jotta osaat tilata oikean määrän rullia. Kuvioidun tapetin kohdalla huomioi kuvion toisto (pattern repeat): suurikuvioisen tapetin voi leikata taloudellisemmin vuorottelemalla kahta rullaa.

Sopiiko tapetti kylpyhuoneeseen?

Tapetti ei sovi kaikkiin tiloihin. Esimerkiksi kylpyhuoneessa tapetti voi vaurioitua nopeasti höyryn vuoksi, ellei sitä ole suojattu erityisellä lakalla.

Tapetointi vaihe vaiheelta

1. Leikkaa vuodat seinän korkeuden mukaan ja jätä hieman varaa ylä- ja alareunaan. Tarkista kuvion kohdistus.
2. Liisteröi: esiliisteröity tapetti kostutetaan, kuiva tapetti sivellään märällä liisterillä. Märkä pinta taitetaan itseään vasten ja annetaan vetäytyä muutama minuutti, jotta liima aktivoituu.
3. Aloita oikeasta kohdasta: Wikipedian mukaan tapetointi kannattaa aloittaa valonlähteen, kuten ikkunan, kohdalta ja edetä siitä poispäin. Uusin vuota on aina edellisen reunan kohdalta hieman koholla, ja päinvastaisessa järjestyksessä valo muodostaisi saumoihin näkyviä varjoja.
4. Kiinnitä keskeltä reunoille: tapetti tasoitetaan seinälle keskeltä sivuille suuntautuvin vedoin, mikä vähentää kuprujen syntymistä.
5. Viimeistele: leikkaa ylimääräinen tapetti katon ja jalkalistan kohdalta terävällä veitsellä ja pyyhi liisterijäämät pois.

Mihin muuhun tapettia voi käyttää?

Seinien ja kattojen lisäksi tapettia on historiallisesti käytetty koristepäällysteenä hattu- ja pahvirasioissa, kirjoissa, hyllyissä ja ikkunaverhoissa. Ylijääneestä rullasta saa siis helposti näyttävän päällysteen esimerkiksi hyllyn taustaan tai säilytyslaatikkoon.

Vinkit onnistumiseen

• Käytä luotilankaa tai vesivaakaa ensimmäisen vuodan suoristamiseen – kaikki seuraavat vuodat seuraavat sitä.
• Kevyempiä vinyylitapetteja on helpompi käsitellä ja ripustaa kuin raskaita.
• Säilytä yksi ylimääräinen rulla mahdollisia korjauksia varten.

Yhteenveto

Onnistunut tapetointi on ennen kaikkea huolellista valmistelua: kunnostettu seinä, oikea tapettityyppi, tarkat mitat ja oikea työjärjestys ikkunasta poispäin. Näillä ohjeilla saat tapetit seinälle siististi ja ilman kuplia.

Lähteet

• Tapetti – Wikipedia
• Wallpaper – Wikipedia

Laminaatti on yksi suosituimmista lattiamateriaaleista suomalaisissa kodeissa, ja syy on helppo ymmärtää: se on edullinen, kestävä ja ennen kaikkea sellainen, jonka kotiremontoija pystyy asentamaan itse. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä laminaattilattia on, miten laminaatin asennus etenee vaihe vaiheelta ja miten lattia pysyy hyvässä kunnossa vuosia.

Mitä laminaatti on?

Suomenkielisen Wikipedian mukaan laminaatti on useammasta materiaalikerroksesta yhteen liittämällä eli laminoimalla aikaansaatu rakenne. Sana juontaa latinan sanaan lāmella, joka tarkoittaa pientä, ohutta metallilevyä. Laminaattilattian runkona on HDF- tai MDF-levy ja pintana yhteen laminoituja paperikerroksia.

Englanninkielisen Wikipedian mukaan laminaattilattia jäljittelee puuta tai joskus kiveä: kuvioitu valokuvakerros on läpinäkyvän suojakerroksen alla, ja sisempi ydinkerros koostuu yleensä melamiinihartsista ja kuitulevystä. Laminaattilattioiden vaatimuksista ja testausmenetelmistä on olemassa eurooppalainen standardi EN 13329.

Hieman historiaa

Laminaatin keksivät Westinghouse-yhtiön tutkimusinsinöörit Daniel O’Conor ja Herbert Faber Cincinnatissa vuonna 1913. Materiaali suunniteltiin alun perin sähköeristeeksi. Formica-nimellä valmistettu laminaatti tehtiin aluksi kangaskerroksista ja hartsista, myöhemmin melamiinilla laminoiduista paperikerroksista. Suomessa Serlachius rakennutti Kolhoon puutavaran kyllästämön vuonna 1950, ja vuonna 1953 perustettiin IKI-levytehdas, jonka nimi tuli tutuksi puusepän- ja rakennusteollisuudessa.

Laminaatti muualla kodissa

Laminaattia ei käytetä vain lattioissa. Laminaattitaso on yleensä työtaso, jonka runkona on lastu- tai HDF-levy ja pinnassa kerroksellinen kova laminaattipinta; levyn toiselle puolelle liimataan niin sanottu vastalaminaatti. Päällimmäisenä on yleensä läpinäkyvä kulutuskerros ja sen alla painettu kuviokalvo. IKI-levytehtaat sijaitsevat edelleen Kolhossa, ja nykyinen valmistaja on Formica IKI Oy. Melamiinipinnoitetta puolestaan käytetään esimerkiksi kalusteiden rungoissa ja huonekaluissa.

Miksi valita laminaatti?

Laminaattilattian suosio on kasvanut merkittävästi, osin siksi, että se voi olla helpompi asentaa ja hoitaa kuin perinteinen puulattia. Laminaatti on usein myös edullisempi ja vaatii vähemmän ammattitaitoa kuin monet muut lattiamateriaalit. Se on kohtuullisen kestävä, hygieeninen (osassa merkeistä on antimikrobista hartsia) ja suhteellisen helppo pitää puhtaana.

Laminaatin asennus vaihe vaiheelta

1. Valmistele alusta

Laminaatti asennetaan yleensä niin sanottuna kelluvana lattiana: lankut eivät kiinnity alustaan, vaan ne lepäävät vaahto- tai kalvoaluskerroksen päällä. Aluskerros vaimentaa askelääntä ja suojaa kosteudelta. Varmista, että alusta on puhdas, kuiva ja tasainen ennen kuin aloitat.

2. Irrota jalkalistat

Jalkalistat voi irrottaa ja asentaa takaisin lattian valmistuttua siistimmän lopputuloksen saamiseksi. Vaihtoehtoisesti listat voi jättää paikoilleen ja peittää raon pienemmillä listoilla.

3. Jätä liikuntavara

Tärkein yksittäinen sääntö: lattian ja kaikkien kiinteiden rakenteiden, kuten seinien, väliin jätetään pieni, noin 1–10 millimetrin rako. Sen ansiosta lattia pääsee laajenemaan esteettä. Asennuskiilat seinän vieressä auttavat pitämään raon tasaisena.

4. Napsauta lankut yhteen

Laminaatti myydään paketeissa ponttilankkuina, jotka napsautetaan toisiinsa. Joissakin tuotteissa on valmiina liimapinta. Rivit asennetaan peräkkäin, ja saumat kannattaa porrastaa, jotta lattiasta tulee tukeva ja luonnollisen näköinen.

5. Sahaa reunat ja oviaukot

Lankkuja joutuu yleensä sahaamaan reunoilla sekä kaappien ja oviaukkojen kohdalla. Ammattilaiset käyttävät karmisahaa, jolla ovikarmin alaosaan leikataan tila, johon lattia mahtuu – lopputulos on siistimpi kuin karmin ympäri leikattu lankku.

Yleisimmät asennusvirheet

Huolimaton asennus voi johtaa kahteen tyypilliseen ongelmaan:

• Kohoumat: vierekkäiset lankut nousevat ylösalaisin olevan V-kirjaimen muotoon, usein liian pienen liikuntavaran vuoksi.
• Raot: kaksi vierekkäistä lankkua irtoaa toisistaan.

Laminaattilattian hoito

• Pidä lattia puhtaana – pöly, lika ja hiekka voivat naarmuttaa pintaa vilkkailla kulkureiteillä.
• Pidä lattia kuivana: seisova vesi voi turvottaa ja vääntää lankkuja. Roiskeet eivät ole ongelma, kun ne pyyhitään nopeasti.
• Kiinnitä huonekalujen jalkoihin huopatassut naarmujen estämiseksi.

Laminaatti vai parketti?

Suomenkielisen Wikipedian mukaan yleisin parketti on lautaparketti, jossa on noin 3–4 mm paksu pintaviilukerros esimerkiksi tammea tai koivua. Lautaparketin voi yleensä hioa kerran, kun se on kulunut. Laminaattia ei voi hioa, mutta se on edullisempaa ja helppoa asentaa. Valinta riippuu siis budjetista, tilasta ja siitä, kuinka pitkää käyttöikää lattialta odotetaan.

Mosaiikkiparketti on noin 8 mm paksua, ja se liimataan suoraan alusbetoniin. Asennuksen jälkeen se hiotaan ja lakataan tai öljyvahataan, ja sen voi hioa useaan kertaan – mosaiikkiparketti voi kestää käytössä vuosikymmeniä. Parketin asennuksessa ensimmäisen laudan urospontti tulee seinää vasten, ja seuraavat laudat asennetaan pienessä kulmassa edellisiin riveihin nähden.

Yhteenveto

Laminaatin asennus onnistuu huolellisella valmistelulla myös ensikertalaiselta: tasainen alusta, aluskerros, riittävä liikuntavara seinien vieressä ja tarkka sahaus oviaukoissa ratkaisevat lopputuloksen. Kun lattia vielä pidetään puhtaana ja kuivana, se palvelee pitkään.

Lähteet

• Laminaatti – Wikipedia
• Laminate flooring – Wikipedia
• Parketti – Wikipedia